Verkostoitumisen todellinen haaste: yksin ei tarvitse pärjätä
Valmennuksen aikana verkostoituminen ja LinkedInin käyttö nousivat toistuvasti esiin teemoina, jotka koetaan tärkeiksi mutta samalla kuormittaviksi. Moni tunnistaa, että näkyvyys, oman osaamisen sanoittaminen ja ammatillinen verkosto ovat keskeisiä tekijöitä työllistymisessä ja uralla etenemisessä. Silti käytännön tasolla tekeminen jää helposti puolitiehen.
Haasteet toistuvat yllättävän samanlaisina. Oman osaamisen kuvaaminen koetaan vaikeaksi: mitä oikeastaan osaan, miten kiteytän sen, ja uskallanko sanoa sen ääneen? Profiilin jäsentely ja selkeys mietityttävät. Osa pohtii kielen roolia, erityisesti englanniksi kirjoittamista. Moni kertoo, ettei koe osaavansa käyttää LinkedIniä strategisesti, vaan profiili on olemassa ilman selkeää tavoitetta tai aktiivista käyttöä. Verkostoituminen puolestaan tuntuu keinotekoiselta: kenelle saa laittaa viestin, mitä siinä pitäisi sanoa, ja onko se “liikaa”.
On ehkä syytä pysähtyä sanan “verkostoituminen” äärelle. Se on latautunut ja helposti suorittamiseen viittaava termi. Monelle se tarkoittaa strategista kontaktien keräämistä, hyötynäkökulmaa ja epämukavaa small talkia. Todellisuudessa kyse on kuitenkin ”vain” ihmisten välisistä suhteista. Luonnollisista kohtaamisista, kasvotusten tai digitaalisesti, myös työympäristöjen ulkopuolella.
Valmennuksessa jaamme myös konkreettisia vinkkejä. Profiilia kannattaa tarkastella osaamisen, ei tittelin näkökulmasta. Otsikko ja esittelyteksti voivat kertoa suunnasta, ei vain historiasta. Verkostoituminen helpottuu, kun sitä ajattelee keskusteluna eikä suorittamisena: kommentoi, kysy, jaa oivallus. Julkaisemisen ei tarvitse olla suurta tai täydellistä. Riittää, että tuo esiin oppimista, ajatuksia tai kokemuksia omasta arjesta.
Nämä neuvot eivät ole uusia tai monimutkaisia. Suurin osa osallistujista tunnisti, että vinkit ovat periaatteessa itsestään selviä. Silti tekeminen ei käynnisty pelkällä tiedolla. Keskeisin haaste ei lopulta ollut tekninen osaaminen tai LinkedInin algoritmi, vaan rohkeus. Rohkeus sanoittaa oma osaaminen. Rohkeus näkyä keskeneräisenä. Rohkeus ottaa yhteyttä.
Tämän rinnalla nousi vahva tarve vertaiskeskustelulle ja kokemukselle siitä, ettei ole yksin epävarmuutensa kanssa. Kun joku toinen sanoo ääneen saman pelon tai epäröinnin, kynnys madaltuu. Kun omaa osaamista peilaa toisten kanssa, se alkaa hahmottua konkreettisemmaksi ja arvokkaammaksi.
Tässä kohtaa yhteisöjen merkitys korostuu. Yhteisöihin turvautuminen mahdollistaa ne keskustelut, joissa asioita voi purkaa turvallisesti. Yhteisö tarjoaa tilan kysyä “tyhmiä” kysymyksiä, testata ajatuksia ääneen ja saada palautetta ennen kuin julkaisee mitään julkisesti. Se mahdollistaa tuen, kannustuksen ja konkreettiset esimerkit siitä, että muutkin harjoittelevat samoja asioita.
Verkostoituminen ja LinkedInin käyttö eivät siis ole ensisijaisesti teknisiä taitoja. Ne ovat itseluottamuksen, suunnan kirkastamisen ja yhteisön tuen kysymyksiä. Tieto siitä, mitä “pitäisi tehdä”, on usein jo olemassa. Se, mikä ratkaisee, on turvallinen tila harjoitella, jakaa ja saada vahvistusta.
Voit tutustua joihinkin IT-alan yhteisöihin tästä >>
Jos listasta puuttuu jokin tärkeä yhteisö, lähetä meille tiedot osoitteeseen milja@softwarefinland.fi, niin lisäämme sen mukaan.
Valtakunnallinen hanke toteutetaan osana EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaa Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027. ICT-yhteys-hanke on Tulevaisuuden työmarkkinat -koordinaatiohankkeen alahanke ja tärkeä osa työmarkkinoiden kohtaantoa edistävää hankeperhettä.
Hankekoodi: S30902
Toteutus: 1.9.2024 – 31.8.2026
Projektia rahoittavat: Euroopan unioni, Keski-Suomen ELY-keskus ja Software Finland ry.