Mitä IT-alan naiset todella tarvitsevat?

Mitä IT-alan naiset todella tarvitsevat?

Software Finland ry toteutti ICT-yhteys hankkeen tiimoilta keväällä 2025 kyselyn, johon osallistui 426 naista. Kyselyllä kartoitettiin IT-alan ja alasta kiinnostuneiden tilannetta, tavoitteita ja tarpeita. Yksi kyselyn avoimista kysymyksistä, ”Mitä tarvitset päästäksesi tavoitteisiisi?” keräsi erityisen mielenkiintoisia ja avaavia vastauksia naisilta eri puolilta Suomea.

LUT-yliopistossa analysoimme vastaukset systemaattisesti sekä laadullisin että määrällisin menetelmin. Tulos on selvä: IT-alalla naisten tarpeet ja haasteet vaihtelevat huomattavasti sen mukaan, missä kohtaa uraa he ovat. Uralla etenevät ja alalle pyrkivät kohtaavat hyvin erilaisia esteitä. Yhden ratkaisun malli ei siis toimi naisten kannustamiseen alalle, heidän tukemiseensa uralla etenemisessä tai alalla pysymisessä. Jotta alan monimuotoisuus todella kasvaisi, yritysten ja kouluttajien tulisi huomioida nämä erilaiset tarpeet.

Ruuhkavuodet painavat uralla eteneviä

Uralla etenevien naisten vastauksissa ajanpuute nousi eniten mainituksi yksittäiseksi esteeksi. Tulos on linjassa aiemman tutkimuksen kanssa: työn ja arjen tasapainottelu on tunnistettu IT-alan naisten haasteeksi. Vastaajista suurin osa on 31–50-vuotiaita naisia, joilla on vastuuta niin työelämässä kuin vapaa-ajalla. Moni elää ruuhkavuosia hoivavastuiden keskellä. Erään vastaajan sanat kiteyttävät tilanteen osuvasti: “[Tarvitsisin] Aikaa, mutta pikkulapsiperheessä se on kortilla”.

Uralla etenevät usein tunnistavat uralliset kehitystarpeensa. Heillä on keskimäärin korkeampi koulutustaso ja kokemusta alalta, joten he osaavat nimetä sen tietyn teknologian, ohjelmointikielen tai taidon, jossa haluavat kehittyä. Tavoitteet ovat siis usein selkeät.

Alalle siirtyvät kilpailevat junioripaikoista

Lähes puolet (47 %) alalle siirtyvien vastauksista liittyivät työpaikan hakemiseen. Alakohtaisen työkokemuksen puute ja junioripaikkojen vähyys muodostavat klassisen noidankehän: ilman työkokemusta ei saa työpaikkaa, ilman työpaikkaa ei saa kokemusta.

Tilanne aiheuttaa ymmärrettävästi turhautumista ja huijarisyndrooman tunteita. Samalla verkostojen merkitys korostuu, mutta ne ovat alanvaihtajilla usein heikommat. Paradoksaalista on, että silloinkin kun IT-osaajapulasta puhuttiin jatkuvasti, junioripaikat ja alanvaihtajille soveltuvat asemat olivat (ja ovat edelleen) vähissä.

Moni vastaaja kaipaa konkreettista tukea oman osaamisen esiin tuomiseen CV:n, hakemuksen tai portfolion kautta. Myös yhteisön tuella ja kontakteilla on tärkeä rooli – noin 15 % vastaajista mainitsi yhteisön yhdeksi tarpeekseen. Useampi alanvaihtaja kaipaa heille suunnattuja polkuja IT-alan työtehtäviin, joita ei valitettavasti ole tarpeeksi jokaiselle.

Aikuiskoulutustuki – menetys näkyy jo

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen näkyy vastauksissa. Aiemmin Suomi erottui positiivisesti muista maista siinä, että rahan puute ei ollut samalla tavalla este alanvaihtajille. Tuen lakkauttaminen on valitettavasti muuttamassa suuntaa.

“Aikuiskoulutustuen loppuminen hankaloittaa asioita. Toivon, että IT -alan työtilanne ja harjoittelumyönteisyys paranee ennen kuin on niiden aika. Opiskelen jo nyt ahkerasti ja aion jatkaa samaan malliin. Mimmit koodaa auttaa verkostoitumaan alalle.”

Taustalla on myös rakenteellinen ongelma. IT-alan monimuotoisuuden lisääminen vaatisi pitkäjänteistä, jatkuvaa panostusta. Suomessa tasa-arvotyö on vuosikymmeniä ollut pitkälti projektirahoitteista. Järjestöt kuten Mimmit koodaa työskentelevät IT-alan monimuotoisuuden eteen ilman pitkäaikaista julkista tukea.

Haasteista huolimatta naiset ovat aktiivisia toimijoita

Avoimista vastauksista välittyy vahva kuva naisista määrätietoisina ja aktiivisina toimijoina. Vastaajat kehittävät osaamistaan verkkokursseilla ja sertifioinneilla, suorittavat korkeakoulututkintoja, verkostoituvat aktiivisesti ja etsivät myös piilotyöpaikkoja.

Suurin osa vastaajista (84 %) mainitsi pääasialliseksi tavoitteekseen seuraavan vuoden aikana joko työnhakemisen tai osaamisen kerryttämisen. Tämän ryhmän sisällä tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja monipuolisia:

  • 76 % Haluaa kehittää osaamistaan
  • 42 % Haluaa uusin tehtäviin toisessa organisaatiossa
  • 34 % Tähtää uudelle toimialalle
  • 23 % Etsii ensimmäistä työpaikkaansa
  • 20 % Haluaa uusia tehtäviä nykyisessä organisaatiossa
  • 15 % Tähtää esimies- tai johtotehtäviin
  • 9 % Kiinnostuneita yrittäjyydestä

Ongelma ei ole motivaatiossa

Kyse ei siis ole siitä etteivät naiset pystyisi tai haluaisi oppia IT-taitoja. Alalle sisäänpääsy nykyisessä työmarkkinatilanteessa on yksinkertaisesti haastavaa. Koulutuksen lisäksi tulisi erottua vapaa-ajan projekteilla ja portfoliolla, vaikeuttaen esimerkiksi hoivavastuullisten, terveyden kanssa kamppailevien ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien työllistymistä.

Paras hetki päivittää osaaminen

Vaikka kilpailu junioritason työpaikoista on tällä hetkellä kovaa, osaamista kannattaa kehittää juuri nyt. Kun talous elpyy, osaajia tarvitaan nopeasti. Opinnot voivat avata ovia – LUTin tekniikan alojen opiskelijoista noin 97 % työllistyy vuoden sisällä valmistumisestaan (Tilastokeskus 2025).

LUT-yliopiston ohjelmistotuotannon laitos on Suomen suurin ohjelmistoalan kouluttaja, ja tarjoamme monipuolisen valikoiman ajankohtaisia koulutusohjelmia myös alanvaihtajille. Tarjolla on esimerkiksi Software Product Management and Business sekä Digital Systems and Service Development -maisteriohjelmat.

Maisteriohjelmamme ovat suunniteltu siten, että kuka tahansa suomalaisen yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut voi hakea, kunhan suorittaa ensin vaaditut 24 opintopisteen täydentävät opinnot esimerkiksi FITech-kurssien avulla.

Toimimme kahdella kampuksella, joista uusin sijaitsee Lahdessa – vain tunnin matkan päässä Helsingin päärautatieasemalta. Lisätietoa opintotarjonnastamme löydät napauttamalla linkkiä.

 


 

Siiri Leppälampi

Kirjoittaja

Siiri Leppälampi
Tutkimusapulainen
LUT-yliopisto

 

 

Työskentelen tutkimusapulaisena LUT-yliopistolla ja teen parhaillaan diplomityötä tekoälyyn ja disinformaatioon liittyen. Tavoitteenani on jatkaa väitöskirjatutkijaksi, ja minua kiinnostavat erityisesti naiset IT-alalla, alan monimuotoisuus sekä tekoälyn etiikka. Vapaa-ajalla tykkään rentoutua videopelien maailmoissa ja koirani seurassa.