Miksi teknologia-alalle siirtyminen tuntuu niin vaikealta?

Moni teknologia-alasta kiinnostunut pohtii samoja kysymyksiä. Miten saada ensimmäinen työpaikka ilman kokemusta? Mihin rooleihin oma osaaminen oikeastaan sopii? Riittääkö se, mitä osaan? Kun tällaisia kysymyksiä kerää yhteen suuremmalta joukolta ihmisiä, huomaa nopeasti jotain olennaista. Nämä kysymykset nousivat esiin myös hankkeen kyselyissä sekä valmennusten aikana käydyissä keskusteluissa osallistujien kanssa. Kyse ei ole pelkästään yksilöiden epävarmuudesta, vaan kysymykset kertovat myös siitä, millaiseksi teknologia-ala on rakentunut ja millaisia viestejä ihmiset ovat saaneet siitä vuosien aikana.

Teknologia-ala ei ole historiallisesti rakentunut kaikille samalla tavalla avoimeksi. Ala on pitkään ollut vahvasti sukupuolittunut, mikä näkyy esimerkiksi koulutuspoluissa, roolimalleissa ja siinä, millaisia mielikuvia teknologiasta on välitetty. Teknologiaa on usein kuvattu hyvin teknisenä, vaikeana ja kapeasti määriteltynä alana, ja samalla on syntynyt käsitys, ettei tällainen työ kiinnostaisi naisia. Samalla on jäänyt vähemmälle huomiolle, mitä teknologian parissa työskentelevät ihmiset käytännössä tekevät, millaisia erilaisia polkuja alalle on ja millaista osaamista työssä tarvitaan.

Kiinnostus ei kasva tyhjiössä

Tekniikan Akateemisten Susanna Bairohin mukaan kiinnostus ei kasva tyhjiössä. Se syntyy ympäristössä, jossa ihmiset näkevät esimerkkejä, saavat kannustusta ja kokevat alan omakseen. Jos nämä tekijät puuttuvat, kiinnostus ei pääse samalla tavalla kehittymään. Monelle teknologia ei ole lapsuudessa tai nuoruudessa näyttäytynyt realistisena uravaihtoehtona, vaikka kiinnostus olisi myöhemmin herännyt.

Tämän seurauksena monella on paljon osaamista, jota ei tunnisteta teknologia-alan osaamiseksi. Se voi olla esimerkiksi analysointia, ongelmanratkaisua, asiakasymmärrystä, kouluttamista tai viestintää. Kun keskustelu teknologiasta keskittyy usein teknisiin työkaluihin ja ohjelmointikieliin, nämä taidot jäävät helposti näkymättömiin. Moni alkaa vähätellä omaa osaamistaan ja ajatella, ettei hänen taustansa ole “oikeanlainen”.

Kun epävarmuus kasvaa rakenteista

Tähän liittyy usein myös huijariajatukset. Monet teknologia-alalle pyrkivät kuvaavat kokemusta, jossa oma osaaminen tuntuu jatkuvasti riittämättömältä. Ajatus voi olla, että muut osaavat enemmän, ymmärtävät paremmin tai kuuluvat alalle luonnostaan. Ongelmana ei kuitenkaan ole pelkästään tunne itse, vaan se, että tätä ilmiötä ei usein tunnisteta tai käsitellä. Kun huijariajatuksia ei tunnista, ne voivat helposti alkaa tuntua objektiiviselta totuudelta.

Teknologia-alan rekrytointi voi lisäksi näyttäytyä ulkopuolelta sekavana. Työpaikkailmoituksissa käytetään paljon lyhenteitä ja nimikkeitä, joita on vaikea tulkita ilman alan kokemusta. Samalla ilmoituksissa saatetaan listata pitkä lista osaamisvaatimuksia, jotka näyttävät lähes mahdottomilta täyttää. Moni tulkitsee nämä kirjaimellisesti ja ajattelee, ettei voi hakea tehtävää, jos kaikki kohdat eivät täyty. Todellisuudessa rekrytointi toimii usein joustavammin kuin ilmoitukset antavat ymmärtää.

Teknologiaan voi osallistua jo nyt

Vaikka työpaikkoja ei juuri nyt olisi paljon avoinna, se ei tarkoita, että suhde teknologiaan pitäisi laittaa tauolle. Osaamista voi rakentaa myös monella muulla tavalla. Monessa työssä teknologia on jo osa arkea: dataa analysoidaan, digitaalisia palveluita kehitetään, järjestelmiä otetaan käyttöön ja uusia työkaluja opitaan jatkuvasti. Näihin tilanteisiin osallistuminen on jo teknologiaan osallistumista.

Osaamista voi kehittää myös opiskelemalla itseä kiinnostavia teknologioita, kokeilemalla uusia työkaluja tai tekemällä pieniä projekteja. Tärkeää ei ole se, että kaikki osaaminen syntyy nopeasti, vaan se, että oma kyky oppia ja kiinnostus teknologiaan säilyvät. Teknologia-ala muuttuu jatkuvasti, ja juuri oppimiskyky on usein yksi tärkeimmistä taidoista.

Kun näitä ilmiöitä tarkastelee yhdessä, käy selväksi, että kyse ei ole vain yksittäisten ihmisten epävarmuudesta. Kyse on myös siitä, miten ala on rakentunut ja miten siitä puhutaan. Jos teknologia näyttäytyy ulospäin vaikeasti hahmotettavana ja osaamista kuvataan kapeasti, on luonnollista, että moni kokee epävarmuutta.

Samaan aikaan teknologia koskettaa jo lähes kaikkia aloja. Yhä useampi työ sisältää digitaalisten työkalujen, datan tai ohjelmistojen kanssa työskentelyä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että teknologia-alan osaaminen ei synny pelkästään perinteisistä koulutuspoluista. Se syntyy yhä useammin erilaisista taustoista, eri toimialojen kokemuksesta ja jatkuvasta oppimisesta.

Siksi keskustelussa teknologia-alasta pitäisi siirtää painopistettä pois siitä, kuka “kuuluu” alalle, ja kohti sitä, miten ihmiset voivat osallistua siihen. Kun teknologiaa tarkastellaan osana laajempaa työelämää, myös polut alalle monipuolistuvat. Tämä ei ole vain yksilöiden mahdollisuus. Se on myös välttämätöntä, jos halutaan rakentaa teknologiaa, joka toimii koko yhteiskunnassa.

Valtakunnallinen hanke toteutetaan osana EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaa Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027. ICT-yhteys-hanke on Tulevaisuuden työmarkkinat -koordinaatiohankkeen alahanke ja tärkeä osa työmarkkinoiden kohtaantoa edistävää hankeperhettä.

Hankekoodi: S30902
Toteutus: 1.9.2024 – 31.8.2026
Projektia rahoittavat: Euroopan unioni, Keski-Suomen ELY-keskus ja Software Finland ry.