Asiantuntijuus ei ole vain titteleitä

Työ ei määritä ihmisen arvoa. Silti yhteiskunnassamme työ ja työllistyminen ovat niin vahvasti arvotettuja, että työttömyys koetaan helposti myös henkilökohtaisena epäonnistumisena. Moni työnhakija kertoo kokevansa vähempiarvoisuutta tilanteessa, jossa työpaikka puuttuu. Todellisuudessa ihminen on aina enemmän kuin työnsä, työnimikkeensä tai työllisyystilanteensa.

Asiantuntijuus on laajempaa kuin työnimike

Sama ajattelutapa näkyy myös siinä, miten puhumme asiantuntijuudesta. Työnkuva voi olla kapea, mutta ihmisen osaaminen ei ole. Osaamista syntyy kokemuksesta, arjesta, yhteistyöstä ja siitä, miten ihminen tarkastelee ympäröivää maailmaa.

ICT-yhteys-hankkeen tapahtumissa ja keskusteluissa tämä on tullut näkyväksi hyvin konkreettisesti. Osallistujien kanssa käydyissä keskusteluissa nousee toistuvasti esiin kokemus siitä, että omaa osaamista on paljon, mutta sitä ei aina tunnisteta tai uskalleta tuoda esiin. Erityisesti naiset kertovat jääneensä keskustelun ulkopuolelle, vaikka heillä on vahvaa teknistä osaamista, kokemusta ja näkemystä.

Tämä kertoo myös laajemmasta ilmiöstä. Asiantuntijuus annetaan helposti tietyille toimialoille, titteleille ja näkyville henkilöille. Todellisuudessa me kaikki olemme oman työmme, kokemustemme ja olosuhteidemme asiantuntijoita. Jokaisella on näkökulma, joka voi rikastuttaa keskustelua.

Asiantuntijuus kasvaa myös keskustelussa

Asiantuntijuus ei myöskään rajoitu siihen, mitä ihminen tekee työssään juuri nyt. Voi kysyä, ottaa kantaa, jakaa oppimaansa ja tuoda uusia näkökulmia yhteisöihin ja julkiseen keskusteluun. Osaamista voi tuoda esiin työpaikoilla, verkostoissa ja myös sosiaalisessa mediassa.

Monelle esimerkiksi LinkedIn on tärkeä väline työnhaussa, verkostoitumisessa ja oman asiantuntijuuden rakentamisessa. Sen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa valmiita vastauksia tai täydellistä asiantuntijaroolia. Riittää, että osallistuu keskusteluun, jakaa havaintojaan, kysyy kysymyksiä ja kertoo siitä, mitä oppii. Asiantuntijuus kasvaa usein juuri näin, vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Teknologian kehittäminen tarvitsee erilaisia näkökulmia

Tämä ei ole tärkeää vain yksilön uran kannalta. Sillä on merkitystä myös laajemmin yhteiskunnassa.

Teknologia muokkaa yhä enemmän sitä, millaisessa maailmassa elämme. Siksi on tärkeää, että teknologiaa kehittävät ja siitä keskustelevat mahdollisimman monenlaiset ihmiset. Kaikkien ei tarvitse olla ohjelmistokehittäjiä vaikuttaakseen siihen, millaista teknologiaa rakennetaan.

Usein tärkeimmät parannukset syntyvät silloin, kun joku esittää oikean kysymyksen. Humanistinen osaaminen, käyttäjäymmärrys ja kyky tarkastella asioita yhteiskunnallisesta näkökulmasta ovat tässä keskeisiä.

Esimerkiksi rekrytointijärjestelmiä ja työnhaun algoritmeja kehitetään usein teknisesti tehokkaiksi. Silti joku voi kysyä, millä perusteella järjestelmä valitsee hakijat, ketkä jäävät näkymättömiksi ja millaisia oletuksia järjestelmä tekee osaamisesta. Tällaiset kysymykset voivat paljastaa esimerkiksi vinoumia, jotka vaikuttavat siihen, ketkä pääsevät työhaastatteluun ja ketkä eivät.
Sama pätee tekoälyyn ja digitaalisiin palveluihin laajemmin. Tekninen ratkaisu voi toimia täydellisesti, mutta silti joku voi kysyä, kenelle palvelu on suunniteltu, kuka jää sen ulkopuolelle ja mitä vaikutuksia sillä on ihmisten arkeen. Nämä kysymykset voivat johtaa parempiin ja oikeudenmukaisempiin ratkaisuihin.

Teknologian kehittäminen ei siis ole vain koodia. Se on myös ymmärrystä ihmisistä, yhteiskunnasta ja siitä, millaisia vaikutuksia teknologialla on.

Monimuotoinen osaaminen rakentaa parempaa tulevaisuutta

Maailma on tällä hetkellä monella tavalla epävarmassa ja vaikeassa tilanteessa. Teknologialla on suuri rooli siinä, millaisia ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin rakennetaan. Siksi tarvitsemme enemmän monimuotoista osaamista, erilaisia kokemuksia ja rohkeutta osallistua keskusteluun.

Kun uskallamme nähdä ihmiset kokonaisina emmekä vain työn kautta, myös asiantuntijuuden käsite laajenee. Silloin yhä useampi ihminen voi osallistua keskusteluun, tuoda osaamisensa näkyväksi ja olla mukana rakentamassa parempaa ja tasa-arvoisempaa tulevaisuutta.

Rohkeasti mukaan keskusteluun

Joskus kynnys osallistua julkiseen keskusteluun tuntuu korkealta. Moni ajattelee, että pitäisi tietää enemmän, olla kokeneempi tai olla “oikea asiantuntija”. Todellisuudessa keskustelu tarvitsee juuri erilaisia näkökulmia ja kokemuksia.

Siksi rohkeasti mukaan. Työpaikalla, verkostoissa ja myös sosiaalisessa mediassa. Kysy kysymyksiä, jaa havaintoja ja kerro siitä, mitä opit. LinkedInissä, omissa yhteisöissä tai missä tahansa keskustelu käydään.

Osaaminen ei kasva vain tekemällä työtä. Se kasvaa myös osallistumalla keskusteluun.

Valtakunnallinen hanke toteutetaan osana EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaa Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027. ICT-yhteys-hanke on Tulevaisuuden työmarkkinat -koordinaatiohankkeen alahanke ja tärkeä osa työmarkkinoiden kohtaantoa edistävää hankeperhettä.

Hankekoodi: S30902
Toteutus: 1.9.2024 – 31.8.2026
Projektia rahoittavat: Euroopan unioni, Keski-Suomen ELY-keskus ja Software Finland ry.